Mikä muuttuu kun rukoilen? Onko se todella vaivan, ajan ja siihen sisältyvien emotionaalisten vaikutusten arvoista? Nämä ovat luonnollisesti pragmaattisia kysymyksiä, joita oletettavasti tosi uskova ei kysyisi itseltään tai toisilta. Mutta me emme ole niin hengellisiä, vai olemmeko?
Jotta kenties ymmärtäisimme metaforan nimeltä "rukouksen alkemia", meidän pitäisi luultavasti aloittaa yrittämällä määritellä sana "alkemia". Alkemian symboleita ovat joskus käyttäneet sekä filosofit että psykologit. Esimerkiksi Carl Gustav Jung yritti uudelleen määritellä alkemiallisia prosesseja niiden sisäisestä, henkisestä näkökulmasta. Myöskin alkemiallinen symboliikka, tekniikat ja filosofia ovat tulleet hyvin suosituiksi post-modernismissa.
Jung näytti pitävän alkemiaa eräänlaisena joogana, eräänlaisena meditaationa. Yksinkertaisella alkemia harjoittamisen toimella oli voima saada aikaan muutoksia alkemistissa. Sama asia tapahtuu kun rukoilemme. Rukous voidaan sen tähden nähdä eräänlaisena alkemiana, sillä se muuttaa henkeämme, se muuttaa mieltämme, se uudistaa meidät täysin, tuoden meidät lähemmäs Luojaamme.
Alkemian tärkein kehotus, ilmaistuna latinan kielellä, kuuluisi seuraavasti: SOLVE ET COAGULA, joka merkitsee erottaa, sitten liittää yhteen. Alkemistien yleisesti tunnetuimmat pyrkimykset olivat muuttaa muuten tavanomaiset metallit kullaksi tai hopeaksi, löytää "panacea", universaali lääke joka parantaa kaikki sairaudet ja pidentää elämää määräämättömäksi ajaksi, tai löytää jonkinlainen yleisliuotin. Todellakin, juuri sitä rukous voi tehdä ihmisen sielulle - parantaa kaikki henkiset sairaudet tai heikkoudet, tai joskus jopa fyysiset; rukoilemalla ja asettamalla luottamuksensa Kristukseen, Vapahtajaan, saa iankaikkisen elämän. Näihin asioihin ihmiset ovat eniten pyrkineet.
Tässä on lupaus noille rukousalkemisteille, uskoville itseasiassa:
"Minä kuljen sinun edelläsi. Vuorimaat minä tasoitan, pronssiovet murran, rautateljet isken irti. Minä annan sinulle aarteet pimeistä piiloistaan ja kalleudet kätköistään, jotta oppisit tietämään, että se, joka sinua nimeltä kutsuu, olen minä, Herra, Israelin Jumala." (Jesaja 45)Aina keskiajalta lähtien alkemistit Euroopassa ja Arabiassa ovat alkaneet etsiä niin kutsuttua "Viisasten kiveä", jonka he ajattelivat olevan kallisarvoinen ainesosa joko toiseen tai kumpaankin yllä mainittuun päämäärään. Myös he jakoivat uskon että tämä viisasten kivi rikastuttaisi alkemistin voimia, tehden hänet kykeneväksi saavuttamaan melkein mitä vain. Joka tapauksessa tuki jota alkemistit näyttivät nauttivan kautta vuosisatojen, johtui myös heidän panoksestaan tieteeseen, kemiallisiin tuotteisiin, muihin tuotteisiin kuten kosmetiikkaan, keramiikkaan, ruutiin, nahan parkitsemiseen, lasin tuotantoon, likööreihin jne.
Sekä tav
allisten metallien muuttaminen kullaksi että yleiseliksiiri olivat itseasiassa symbolia kehityksestä katoavaisesta, turmeltuneesta tilasta terveen, ikuisesti elävän ja täydellisen ihmisen tilaan. Viisasten kivi tekisi tämän muutoksen mahdolliseksi. Alkemistille tämä merkitsi hänen omaa persoonallista kehitystään pimeydestä valoon, tietämättömyydestä todelliseen tietoon, kun taas tuo viisasten kivi säilyi jonkinlaisena salaisena, mystisenä, tuntemattomana henkisenä voimana, joka johtaisi hänet tuohon täydelliseen mielen tilaan. Tämä saattaa oikeuttaa allegoriamme rukoilemiseen. Ja viisasten kivi saattaa liittyä Raamatun "kulmakiveen", joka on Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus. Rukoilemalla Häntä ja Hänen kauttaan saattavat tulla alkemialliset voimat ihmisten mielen ja hengen muuttamiseen.Liittyen metallin käytön symboliikkaan, näin sanoi Paracelsus alkemiallisessa Katekismuksessaan: "Kun filosofit puhuvat kullasta ja hopeasta, josta he uuttavat aineensa, pitäisikö meidän olettaa että he viittaavat karkeaan kultaan ja hopeaan? Ei millään muotoa, karkea kulta ja hopea ovat kuolleita, kun taas filosofien vastaavat ovat täynnä elämää." Joten sen tähden edes alkemistit eivät etsineet ainoastaan noita kallisarvoisia metalleja, vaan pikemminkin niiden symboloimia henkisempiä elementtejä.
Rikkauksia ja kultaa luvataan Raamatussa niille, jotka etsivät Jumalaa ja Hänen tahtoaan:
"Minä kuljen sinun edelläsi. Vuorimaat minä tasoitan, pronssiovetmurran, rautateljet isken irti. Minä annan sinulle aarteet pimeistä piiloistaan ja kalleudet kätköistään, jotta oppisit tietämään, että se, joka sinua nimeltä kutsuu, olen minä, Herra, Israelin Jumala." (Jesaja 45)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti